Vappu

Kevään tulon, ylioppilaiden ja työläisten juhlalla on pitkät perinteet. munkkeja, tippaleipiä ja maljoja on kohoteltu kevään kunniaksi vuosisatoja.

Abbedissa Walburg

Vappu on 700-luvulla eläneen baijerilaisen abbedissa Walburgin nimipäivä. Pakanallinen germaaninen kevätjuhla Walburgisnacht, jota vietettiin vapunpäivän vastaisena yönä alkoi sekoittua 700-luvulla katoliseen perinteeseen, kun baijerilainen abbedissa Walburgin julistaminen pyhimykseksi osui yhteen germaanien juhlan kanssa.

Vappu suomessa

Pohjoismaissakin vappua on vietetty kevään tulon juhlana. Aatelisto omaksui 1700-luvulla Euroopasta vapun vieton ja alkoi viettää sitä kesäkauden alkujuhlana. Herrasväen juhla levisi 1800-luvulla myös ylioppilaspiireihin. Vuodesta 1927 ylioppilaiden vappumarssi on suuntautunut Ullanlinnanmäelle nauttimaan tippaleipiä ja simaa. Myös monet kesäravintolat avaavat ovensa vappuna.

Työnjuhla

Suomessa vapusta tuli virallisesti työväen juhlapäivä 1889. Työnpäivä vapusta tuli 1978.

Vappusima

Sima oli Viikingeillä Odin (viisauden ja taistelun jumala) antama taistelutahtoa nostava juoma. Suomessa sima mainitaan jo Kalevala tarinoissa. Nykyistä simaa on alettu valmistaa 1700- luvulla.

Suomalainen simamme ei ole perinteisen skandinaavisen tavan mukaan valmistettua, sillä siinä ei ole hunajaa eikä mallasta. Muualla hunajaviiniä pidetään simana. Sana sima on synonyymi meden kanssa, joten todennäköistä on, että simamme oli alkujaan hunajapohjaista. Simaa on tarjoiltu myös keväällä ja kesällä.

Vapun ruokaperinne

Pikniksesonki alkaa virallisesti vapusta ja juhlan järjestäminen nyyttikestinä tekee siitä helpon ja hauskan tapahtuman. Juhla onnistuu, kun ruokien ohella muistetaan tarjoiluastiat, kattaus ja erityisruokavaliot. Perinteisiä ruokia ovat perunasalaatti, nakit ja silliruoat.