Pääsiäinen ja sen ruokaperinne

Pääsiäistä vietetään Kristuksen kärsimyksen ja ylösnousemisen muistoksi.

Juhla-aika jakaantuu kahteen osaan. Ennen pääsiäistä vietetään paastoa, jonka aikana mm. muistellaan Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa.
Pääsiäistä edeltävää viikkoa kutsutaan kärsimysviikoksi tai hiljaiseksi viikoksi. Se huipentuu pitkäperjantaihin eli Jeesuksen ristiinnaulitsemisen päivään. Varsinainen pääsiäinen alkaa pääsiäissunnuntaista ja sitä seuraa toinen pääsiäispäivä. Kristuksen ylösnousemus on kristillisen uskon ydin ja pääsiäinen on kirkkovuoden vanhin ja tärkein juhla.

Pääsiäisestä alkaa riemuviikko, jolloin juhlitaan Kristuksen ylösnousemusta.

Pääsiäiseen liittyy useita keväisen heräävän luonnon vertauskuvia. Näitä ovat mm. narsissit, rairuoho ja pääsiäistiput.

Juutalaiset viettävät pääsiäistä Mooseksen aikaisen Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi. Siitä tulee myös sana pääsiäinen. Juutalaistne juhlan nimi on pesah ja siihen liittyvä happamattoman leivän juhla. Pesahin ajankohta määräytyy juutalaisen kalenterin mukaan.

Pääsiäispöytään kuuluvat mm. lammasruoat ja kananmunat. Kananmuna on vanha hedelmällisyyden vertauskuva ja kristillisessä perinteessä ylösnousemuksen vertauskuva. Muita pääsiäisen ruokia ovat esim. broileriruoat, mämmi, pasha ja rahkatortut.